Kausi 1, jakso 5 - "Cooper's Dreams"

"I play my part on life's stage. I tell what I can to form the perfect answer. But that answer cannot come before all are ready to hear, so I tell what I can to form the perfect answer. Sometimes my anger at the fire is evident. Sometimes it is not anger, really – it may appear as such, but could it be a clue? The fire I speak of is not a kind fire."


"Cooper's Dreams" on äärettömän huonosti toteutettu jakso, jossa ei pintaraapaisulla ole suoraan sanottuna havaittavissa juurikaan yhtään koko saagan kannalta tärkeää tapahtumaa. Dialogi taas on toisinaan hyvinkin valaisevaa.

Se saa teemoillaan katsojansa näin (paljon, paljon, paljon) jälkikäteen ajattelemaan juonen kulkua ja hahmojen elämää / näiden salaisuuksia teoreettiselta kantilta. Se on itse päämysteerin puolesta mielenkiintoinen jakso - se avaa paljon uusia näkökulmia Lauran murhaan, tavallaan avaten itse mysteerin uudelleen tiettyihin epäiltyihin viittaavien selkeiden vihjeiden ja suoranaisten todisteiden jälkeen, ja eritoten kasvattaa tulen merkitystä ja symboliikkaa, kuten Pölkkyrouvan introteksti antaa ymmärtää.

Jakson nimi on hieman harhaanjohtava, koska se antaa ymmärtää, että tulisimme näkemään lisää Cooperin alitajunnan vähintäänkin mielenkiintoisia kuvia, mutta se viittaa vain ja ainoastaan siihen, että saamme (ehkä) vastauksia tiettyihin edellisissä unissa nähtyihin suurempiin arvoituksiin. Mikä sitten taas on jännittävä asia.

Tämä ei missään nimessä ole tarinallisesti ensimmäisen tuotantokauden heikoin tunti, se kyseenalainen kunnia menköön edelleen "Traces to Nowhere"-pätkälle, mutta vähintäänkin kasuaalille katsojalle se on vahvimmastakin kaukana. Käsikirjoitus ja leikkaus ovat kuitenkin paikoin sen verran ala-arvoiset, että annan jakson arvosanaksi 2/5.


PÖLKKY KERTOO

* Jakson ohjasi tuohon mennessä itsenäisiä lyhytelokuvia ja yksittäisiä TV-sarjojen jaksoja työstänyt Lesli Linka Glatter. Vaikka jakso jäi Glatterin viimeiseksi Twin Peaks-ohjaustyöksi, hän teki pienen kameoroolin tuotantokauden finaalissa, ja pysyi hyvissä väleissä Lynch / Frost-kaksikon kanssa, saaden sittemmin parikin ohjauskeikkaa lyhytikäisen On the Air-sarjan parissa. Vuonna 2011 Glatter liittyi kriitikoiden kehuman Homeland (eli Isänmaan puolesta)-sarjan tuotantotiimiin, ja on myös ohjannut sittemmin muutamia Mad Men-draamasarjan jaksoja.

* Jakso lähetettiin ensimmäistä kertaa TV:ssä 10. toukokuuta, 1990. Jakson alkuperäinen suomenkielinen nimi oli "Pölkkyrouvan kertomus" (mikä on itse asiassa mielestäni kuvaavin nimi, minkä jaksolle voi antaa), vuoden 2013 uusintakierroksella "Cooperin uni".


1. maaliskuuta 1989

* Kovan juhlinnan aiheuttama meteli Great Northernin käytävillä herättää Cooperin klo 4 aamulla. Cooper pyytää Dianea lähettämään tälle korvatulpat.

• Tulpat. Ehheh.
• Tämä on ensimmäinen kerta, kun saamme selkeän vihjeen siitä, että Diane on kuin onkin oikea henkilö.

* Pyörittyään vielä muutaman tunnin yrittäen saada uudelleen unen päästä kiinni, Cooper poistuu huoneestaan alakerran ravintolaan ja tilaa aamiaista. Tarjoilijatar Trudy kertoo juhlijoiden olevan liikemiehiä Islannista. Jerry halailee isohkoa, kovaäänistä miestä, eli ilmeisestikin Hornet ovat vihdoin saaneet tarvitsemansa sijoittajat Ghostwood-projektia varten.

* Audrey istahtaa Cooperin seuraan ja pyytää saada auttaa tätä murhatutkimuksissa. Selkeästi pahantuulinen mies lämpeää nopeasti tytölle, mutta ei tietenkään suostu jakamaan tämän kanssa yhtäkään yksityiskohtaa tutkimuksien etenemisestä. Cooper käskee Audrey'ta painumaan kouluun, mutta kysyy vielä tämän ikää. Audrey vastaa olevansa 18, johon Cooper toteaa rennosti ja hymyillen: "nähdään myöhemmin".

• Ensin: mitenkään tähän kohtaukseen suoraan liittymättä, tulin sen aikana miettineeksi One-Eyed Jack's-kasinoa, ja huomattavan tärkeää triviaa, mitä minulta on jäänyt edellisissä teksteissä välistä. One-Eyed Jack's on Marlon Brandon ohjaama ja tähdittämä lännenelokuva vuodelta 1961, ja kyseinen kasino/bordelli tässä sarjassa on nimetty hyvinkin määrätietoisesti sen mukaan; se on yksi David Lynchin suosikkielokuvista. Aikaisemmassa jaksossa elokuvaan jopa suoraan viitataan, kun Audrey kysyy Donnalta, onko tämä koskaan kuullut One-Eyed Jack'sistä. Donna vastaa tietävänsä, että se on Marlon Brando-elokuva.
• Vielä edelliseen viitaten, tämä ei ole ainut tai edes ilmeisin kerta, kun Marlon Brandoon viitataan Twin Peaks-saagan puitteissa.
• Palataan itse kohtaukseen, ja hyvin suoraan henkilökohtaiseen mielipiteeseeni siitä, mihin tästä oltiin menossa, millaisen myrskyn se vielä jopa vuonna 2017 yleisössä aiheutti, ja kuinka paljon se minua henkilökohtaisella tasolla kummastuttaa, ja suorastaan kammoksuttaa.
• Eli tottakai astialla Cooperin ja Audreyn välinen seksuaalinen jännite, mitä en kyllä yhtään noin pintapuolisesti IHMETTELE (koska nuoret Kyle MacLachlan ja Sherilyn Fenn), ja mihin myös tämän jakson päätös, että yksi 2. tuotantokauden alun sivujuonista perustuu.
• Aloitetaan vaikka siitä, että olen täysin sillä samalla kannalla, millä Kyle MacLachlan itse väitti olevansa: ei noin tehokas, sääntöjä kunnioittava ja noin lämpimän omantunnon omaava FBI-agentti voi kiinnostua lukiolaistytöstä. Toki ei ole ihan selvää, kuinka paljon MacLachlanin tuolloinen tyttöystävä Lara Flynn Boyle - eli Donna, hänen roolihahmonsa vielä Audrey'ta nuorempi - vaikutti päätökseen, että kaikista kiusauksista ja sivujuonien aiheuttamista ymmärryksistä huolimatta Cooperin ja Audreyn välille ei ikinä syty romanssia. Paikallaolijat ovat vahvistaneet, että Boylea ja Fenniä oli vaikeaa saada edes kuvaamaan yhtään kohtauksia yhdessä. Lieneekö syynä mustasukkaisuus, kukaan ei tiedä. Fenn vastaisi varmasti suoraan, jos sitä keksittäisiin häneltä kysyä. Hän kun tunnetusti on liiankin rehellinen ja avoin ihminen.
• Sitten vielä vuoteen 2017. Tehdessäni kertauksia Twin Peaksin 3. tuotantokauden jaksoista, seurasin tottakai myös muiden ihmisten näkemyksiä siitä, miten hämärän rajamailla harhailevasta "Dougiesta" voisi jälleen muovautua Dale Cooper. Eräskin YouTube-kaksikko jatkuvasti painotti sitä, että jossain vaiheessa Audrey'lla - jota ei nähty ennen kauden loppua - olisi näppinsä pelissä. MIKSI tästä yhdestä Twin Peaksin typerimmistä sivujuonista on kehkeytynyt niin suuri fanifantasia?
• ...Vaan miten Lynch ja Frost vastasivat fanien vaatimuksiin? Kamalimmalla - mutta uskottavimmalla - mahdollisella tavalla, joka sekä pisti fantasialle totaalisen stopin, mutta tavallaan myös antoi sille periksi. Siitä sitten myöhemmin.

* Ben istuskelee toimistossaan polttelemassa sikaria. Jerry astuu sisään julistaen ylpeänä, että islantilaiset ovat enemmän kuin innoissaan Ghostwood-projektista (kuten kävi edellisissä kohtauksissa tuskallisen selväksi). Ben ei itse ole kovinkaan innoissaan, koska niin monet vieraat - mukaanlukien Cooper, vaikkakaan häntä ei mainita nimeltä - ovat jättäneet respaan valituksia näiden aiheuttamasta älämölöstä. Ben kertoo silti järjestävänsä rakkaille sijoittajilleen gaalaillallisen höystettynä jatkoilla Jack'sissä, jolloin Leland astuu sisään ja kysyy, voisiko olla jotenkin avuksi varsinaiseen sijoitussopimukseen liittyvissä asioissa. Kun Ben neuvoo tätä palaamaan kotiin lepäämään, Leland alkaa itkeä, tehden veljesten olon tukalaksi.

* Poliisi järjestää kotietsinnän Jacques Renault'n asuntoon. Samalla kun Cooper katselee ympärilleen etsien selkeästi jotain tiettyä, Truman kertoo Jacques'n taustoista: mies työskenteli sahalla ennen kuin hänestä tuli liian lihava, jonka jälkeen hän aloitti työt baarimikkona Roadhousessa ja on sittemmin ollut yhdistetty useisiin paikallisiin pikkurikoksiin; hän kertoo myös, että naapurit eivät ole nähneet miestä kahteen päivään, ja että hänen nuoremman veljensä Bernien takuut on maksettu, ja että tämä on ilmeisesti karannut maasta.

• Poliisihan ei tosiaan koskaan löydä Bernien kuollutta ruumista.

* Tohtori Hayward sanoo, että asunnosta löydetyn paidan veri ei sovi Leo Johnsonin veriryhmään, mutta voi hyvin olla Jacques'in verta. Samalla hetkellä Cooper avaa kattoluukun, josta löytyy Flesh World-lehden äskettäinen numero. Jacques paljastuu välittäjäksi pahamaineisen pornolehden lukijoiden ja mainostajien välillä. Merkityltä sivulta löytyy kuva Leon rekasta.

• Pääepäilty vaihtuu jälleen, tällä kertaa Jacques Renault'ksi; vaan kuka meistä katsojista oikeasti uskoi, että hän voisi olla varsinaisesti kaiken takana? Nyt tiedetään, että hän on joka tapauksessa osallinen Lauran murhaan johtaneisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin, ja tietää takuuvarmasti asioita, jotka johdattavat poliisin oikeille jäljille. Leo taas on kaukana selviltä vesiltä.

* Bobby ja Shelly keskustelevat aamiaisella Leosta, ja Bobby käyttää Shellyn asetta rekvisiittana näytelmässään, "kuinka tappaa väkivaltainen aviomies". Saman tien kun ovelle tulee pitkä mies, Bobby juoksee karkuun häntä koipien välissä. Bobbyn ja Shellyn onneksi kyseessä on vain apulaissheriffi Andy, joka tivaa Shellyltä Leon olinpaikkaa ja vaatii saada puhua tämän kanssa. (Jacques'in nimi tulee esille keskustelun aikana.) Andyn lähdettyä Leo soittaa kotiin, kertoakseen Shellylle kaipaavansa tätä. Bobby antaa aseen Shellylle, ja Shelly vastaa puhelimeen samoin.

* Ed ja Norma tapaavat salaa Edin bensa-asemalla. Norma kertoo, että Hank sai kuin saikin ehdonalaisensa ja palaa kotiin; Ed taas ilmaisee huolensa Nadinen tämänhetkisestä mielentilasta. Norma katsoo Ediä suruisena ja käskee tätä pitämään etäisyyttä.

• Siinä missä liian moni kannustaa Cooperia ja Audrey'ta, vielä tänäkin päivänä kaikkien kammottavien totuuksien jälkeen, tämä on minun mielestäni koko Twin Peaks-saagan kaunein ja koskettavin rakkaussuhde - ja tämä sentään päättyy hyvin! Sitten joskus.

* Audrey käy työhaastattelussa Hornen tavaratalossa limaisen Emory Battiksen (Don Amendola) luona. Tämä ehdottaa Audrey'lle pakkaamotyötä, mutta Audrey haluaa ehdottomasti hajuvesiosastolle. Selkeästi vaivaantunut Battis tarjoaa sarjan tekosyitä, miksi sinne pääseminen vaatii työntekijältä tiettyjä ominaisuuksia, mutta Audrey kiristää tätä seksuaalisen häirinnän varjolla kunnes Battis taipuu tämän tahtoon.

* Donna tapaa Jamesin puistossa, ja James valaisee taustojaan, jotta heidän välillään ei olisi salaisuuksia. James kertoo, että hänen isänsä (jonka on luultu olevan kuollut) on muusikko, joka jätti Jamesin ja tämän äidin, pojan ollessa 10. Äiti taas patoutunut alkoholisti, ja huonosti menestyvä kirjailija.

• Luulisi, että jos Lauran, Donnan ja Jamesin (plus vielä Ed-sedän) välillä on ollut niin lämpimät välit kuin on annettu ymmärtää, niin nämä asiat olisivat tulleet esille jo aikaisemmin. Vähän kämäistä täytekässäriä. Omien muistikuvieni mukaan mitään näistä asioista ei mainita edes Lauran päiväkirjassa.
• Näillä tiedoilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Sinänsä kyllä mielenkiintoista, että Jamesin isä on muusikko; James itsekin kun tykkää soitella ja laulaa, kuten käy ilmi myöhemmin sarjassa. Ja leikkiä ihmisten tunteilla, kuten on käynyt selväksi jo alusta lähtien.
• Pitäisiköhän perustaa uusi blogi nimeltä ihatejameshurley.blogspot.com?

* Poliisin ja rikospaikkatutkinnan syynäys Jacques'in asunnolla jatkuu. Cooper päättelee eräässä Flesh Worldin ilmoitusosastolla löytyneessä kuvassa esiintyvän nuoren naisen olevan Laura Palmer. Kuvan taustalla on punaiset verhot, jotka ovat täysin samanlaiset kuin aikaisemmin asunnosta löytyneessä valokuvassa. Cooper vihjaa, että kyseessä ovat samaiset punaiset verhot, jotka hän näki taannoin unessaan. Poliisit suuntaavat seuraavaksi Jacques'in mökille, joka sijaitsee lähellä viimeistä näköhavaintoa Laurasta, kuten myös hylättyä junavaunua.

* Maddy liittyy Jamesin ja Donnan seuraan Double R:ssä. Donna pyytää Maddyä käyttämään hyväkseen tilapäistä asumustaan Palmereilla ja etsimään Lauran salaista kätköä, johon Maddy suostuu kyselemättä liikoja. Kolmikko lähtee - viereisessä pöydässä istuva Hank kuuli koko keskustelun, ja näyttää siitä varsin kiinnostuneelta.

• Salaliittoteoriat sikseen, siirtymä Hankiin oli heikosti kirjoitettu cliffhanger, kuten valitettavasti noin 70% Hankin kohtauksista koko sarjassa. Hank Jenningsillä ei ole mitään tekemistä Laura Palmerin murhan tai siihen liittyvien olosuhdetekijöiden kanssa. Piste. Epäiltyjen kanssa toki paljonkin, mutta koska hän on viettänyt jonkun verran aikaa vankilassa, hänellä ei pitäisi olla mitään varmaa tietoa murhaan tässä vaiheessa liittyvistä henkilöistä.
• Jälleen kerran, Donnan tulisi tuntea Maddy ja tietää tämän yhdennäköisyys Lauran kanssa - tytöt ovat pelkästään Secret Diary of Laura Palmerin mukaan tavanneet toisensa ennenkin, ovat molemmat Lauran hautajaisissa, ja tapaavat toisensa jopa Palmereiden talolla edellisessä jaksossa. Eikä ole epäilystäkään, että pelimies-James ei olisi tiennyt vähintäänkin tämän henkilön olemassaolosta. Kohtauksessa Donna käyttäytyy siten, kuin tuntisi kyllä tavallaan henkilön, mutta vaikuttaa yhtä vauhkoontuneelta (ja innostuneelta) tämän yhdennäköisyydestä Lauran kanssa kuin James.

* Norma ja Shelly palaavat kauneushoitolasta varsin iloisina. Norman hymy hyytyy tämän nähdessä aviomiehensä. Hank vannoo Normalle muuttuneensa, ja haluaisi kovasti todistaa tämän ja voittaa tiensä takaisin Norman sydämeen. Norma pyytää tätä aloittamaan vaikkapa pesemällä ravintolan tiskit. Hank ryhtyy armeijatervehdyksen siivittämänä välittömästi toimeen.

• Jälleen kerran hieman heikkoa kässäriä siinä mielessä, että me kaikki jo edellisjakson pohjalta tiedämme, että Hankilla on pahat mielessä. Mutta, vahvaa siinä mielessä, että Chris Mulkeyn mahtava roolityö osoittaa tämän olevan aivan helvetin hyvä valehtelija, sekä antaa pienen vihjeen siitä, että Hank on joskus ollut (melkein) lainkuuliainen armeijan mies, ehkäpä ikätovereidensa tavoin Vietnam-veteraani. Kuten käykin sitten The Secret History-kirjassa ilmi.

* Koko Briggsin perhe ilmoittautuu tohtori Jacobyn vastaanotolle puhumaan Bobbyn asenneongelmista.

• Tosin Jacobyn tulisi olla pelaamassa sitä helvetin golfia Pebble Beachilla. (kts. edellinen jakso)

* Bobby vastaa Jacobyn kysymyksiin kiertäen niitä omaan tuttuun tapaansa. Jacoby kysyy tältä huumeista; Bobby väittää ettei käytä huumeita, mutta rakastaa alkoholia. Hän kääntää keskustelun kohteen isäänsä, ja painottaa tämän tappaneen paljon ihmisiä. Majuri vastaa rauhallisesti olleensa sodassa, jossa se on pakollista.

• Ei siis sinänsä mikään yllätys, että ikänsä armeijassa työskennellyt mies on tappanut ihmisiä, mutta se saattaa tulla pienenä yllätyksenä, että juuri TÄMÄ mies on tehnyt sitä. Terveellistä rangaistusta lukuunottamatta majurista on tähän mennessä jäänyt varsin hissukka, äärettömän kurinalainen kuva; tässä vaiheessa aletaan pikkuhiljaa pohjustaa hänen nykyistä asemaansa yhtenä Twin Peaksin mielenkiintoisimmista ja tärkeimmistä henkilöistä. Vaikkei hänen tulevaa rooliansa olisi silloin täysin tiedostettukaan.

* Jacoby pyytää Bobbyn vanhempia lähtemään huoneesta puhuakseen pojan kanssa kahden, ja karjuu vastoin tähänastisia tapojaan hänelle lastillisen totuuksia, jotka loppujen lopuksi murtavat Bobbyn täysin: Bobbyyn iskee kaikkein pahimmin jopa katsojille uusi tieto, että Laura käytti Bobbya hyväkseen, ei toisinpäin, ja että Bobby menetti poikuutensa Lauran kanssa, itkien homman päätteeksi. Bobby väittää Lauran kertoneen hänelle halunneensa kuolla. Kun Jacoby kysyy miksi, Bobby vastaa, että Lauran mielestä maailma oli sairas. Laura kiristi hänet myymään huumeita.

• Nyt meidän on sitten vähän pakko hyppiä ajassa paljon eteenpäin. The Missing Pieces (eli 90-minuuttinen Fire Walk With Me-elokuvasta poistettujen kohtauksien sarja) kertoo syvemmin Lauran ja Bobbyn välisestä suhteesta, ja vahvistaa kaikki Bobbyn väitteet heidän suhteestaan todeksi.
• Se on tullut selväksi, että Laura halusi kuolla. Mutta miksi? Paljastaakseen maailman sairauden ja pahuuden? Mainittakoon tässä vaiheessa, että aina Lauran murhaan asti Twin Peaks oli idyllinen, ihana pikkukaupunki. ...Ja ehkä hän halusi vuosia etukäteen varmistaa nimenomaan ottamalla ja kuolemalla, että syvällä toisessa ulottuvuudessa piileskelevä paha saa edes joskus palkkansa. Oijoijoi.
• Miksi Laura on kiristänyt Bobbyn myymään huumeita? Olen tulkinnut, että Laura on itse käyttänyt huumeita selvitäkseen elämästä mahdollisimman pitkään, mutta miksi hän on tukenut poikaystävänsä diilaamista (saatuaan kuitenkin suurimman osan säästöistään muualta) ja muiden retkahtamista? ...Ehkä opettaakseen vuosia etukäteen Bobbylle, miten tunnistaa ilman pienintäkään erehdystä huumediileri, tai narkomaani?! Oijoijoi. Nyt räjähtää kuuppa.

* Poliisipartio kävelee metsän läpi - mukanaan tohtori Hayward - korpin seuratessa perästä.

• Jakson ensimmäinen lintuaiheinen vihje, jossa nimenomaan lintu johdattaa poliisia oikealle polulle. Jossain on kerrottu, että toisella tuotantokaudella (ja myöhemmin samassa kohtauksessa!) monesti mainittujen ja nähtyjen pöllöjen piti alunperin olla korppeja, mutta joko David Lynchin tai Mark Frostin itsensä mielestä pöllöt olivat kiehtovampia eläimiä, ja korpit viestintuojina olisivat olleet suoraa Edgar Allan Poen plagiointia.

* Hawk johtaa partion mökille, jonka Cooper väittää olevan väärä. Pölkkyrouva astuu ulos kuistille ja kutsuu partion sisään teelle - lisäten vielä, että pöllöt eivät näe sinne.

• Sieltä ne pöllöt sitten putkahtivat.
• Viitaten kolmannen kauden tapahtumiin, Hawkilla ja Margaretilla on selkeästikin yhteys, joka hyvin todennäköisesti viittaa heidän lähes synnynnäiseen - eikä vain Cooperin tavoin fanittamaan - alkuperäänsä henkimaailman tulkitsijoina. Miksi muuten Hawk olisi johdattanut Jacques'in mökkiä etsivän partion ensisijaisesti Margaretin mökille?

* Margaret valaisee taustojaan kertomalla, että hänen miehensä näki vuosikymmeniä sitten "paholaisen" ja kuoli metsäpalossa, vain päivän heidän häidensä jälkeen. Hänen kantamansa pölkky on muisto miehestä, ja kantaa hänen uskoakseen tämän sielua. Tämän kuultuaan Cooper vihdoin taipuu rouvan ehdotukseen, ja kysyy pölkyltä mitä tämä aisti Lauran kuolinyönä. Margaret tulkitsee pölkyn sanomaa: kaksi miestä, kaksi tyttöä, huutoa.

• Useat fanifiktiot ovat vuosien saatossa tulkinneet BOBin olevan Margaretin kuolleen miehen henki, ja nimeltään Robert - johtuen tämän yhteydestä "tuleen" ja sen pahaan voimaan. The Secret History-kirjassa ilmaistaan hyvin selkeästi, että Margaretin aviomies oli vapaapalokunnan jäsen nimeltään Sam, ja että hänen pölkkynsä on peräisin douglasinkuusesta, joka kaatui palavan rotkon reunalla miehen pudotessa sinne.
• Oletettakoon, että "paholainen" on kuitenkin BOB. Tai joku muu tulen mukanaan kantama henki. Joka on joko suoraan vaikuttanut Samin kuolemaan, tai säikäyttänyt tämän niin pahasti, että tämä on pudonnut kuolemaansa.
• On edelleenkin hyvin vahva teoria, että Fire Walk With Me-elokuvassa nähty metsuri on Sam Lanterman. Tosin, elokuvan mies on tosiaan metsuri, Sam nimenomaan vapaapalokunnan mies. (Margaretin kertomuksen puitteissa ei käy selväksi, mitä mies on metsässä tehnyt.)
• Jokseenkin kummaa, että Cooper uskoo niin helposti omia uniaan, mutta ei vain hieman itseään enemmän hörhöä eukkoa, joka saa viestejä tuonpuoleisesta.
• Ihan näin kertaukseksi / selvennökseksi: kaksi miestä = paikallinen rekkakuski / pikkurikollinen Leo Johnson ja baarimikko / sutenööri Jacques Renault. Kaksi tyttöä = Laura Palmer ja Ronette Pulaski. Huutoa = huutoa.

* Kun poliisit viimein pääsevät Jacques'in mökille ja ovesta sisään, levysoitin toistaa samaa laulua jatkuvalla toistolla (Julee Cruisen "Into the Night"). Cooper muistelee untaan, jossa MfaP kertoi hänelle heilläpäin musiikin soivan jatkuvasti, ja näkee punaiset verhot. He löytävät lintuhäkin, josta löytyy puolikuollut myna-lintu - Waldo.

• "Into the Night" on muuten oma henkilökohtainen suosikkini kaikista Cruisen biiseistä.
• Waldo on ns. "näkymätön" univihje. Cooperin unessa, punaisien verhojen takana, näkyi lentävän linnun silhuetti.

* Mökin lattialta löytyy pala köyttä, kuin myös veritahra. Hälyttävästä käkikellosta puskee ulos pelimerkin puolikas.

• Olettekos huomanneet sellaista, että Lauran elämä on täynnä näitä "puolikkaita"? Sydämenpuolikas viittaa Lauran "normielämään", ja pelimerkin puolikas taas siihen toiseen... PUOLIKKAASEEN?
• Sekä Lauran sydämenpuolikasta että pelimerkin puolikasta reunustaa tasainen sahakuvio - joka on myös punaisen huoneen valon ja pimeän välillä sahaava lattiakuosi.
• Jacques Renault ja Leo Johnson olivat selkeästikin Lauran ja Ronetten kanssa tekemisissä Lauran kuolinyönä, vaan miten he liittyvät hänen murhaansa? To be continued...

* ...Vaan jakso ei lopukaan vielä tähän, vastoin selkeitä odotuksia. Islantilaisten gaalaan kerääntyy aika lailla koko kaupungin hiukankin varakkaampi väestö, mukaanlukien Pete ja Catherine Martell, Leland Palmer, sekä majuri ja rouva Briggs. Benin kertoessa "hyviä" vitsejä islantilaisille, Catherine lähestyy tätä ja kaataa samppanjaa tämän kengille. Ben pyytää Catherinea tulemaan toimistoonsa.

• Nyt valmiina koko jaksoa vaivanneen huonon kässärin mahtilopetukseen...

* Varjoissa istuva henkilö - selkeästi Josie - polttelee tupakkaa Benin toimistossa.

* Audrey astuu salakäytäväänsä kuuntelemaan Benin ja Catherinen riitaa Benin toimistossa. Catherine näyttää Benille motellissa löytämänsä pelimerkin ja lyö miestä, mutta antautuu sen jälkeen suudelmaan, Audreyn suureksi järkytykseksi - hän ei kirjaimellisesti tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Ben kertoo Catherinelle antavansa Josielle vielä yhden mahdollisuuden myydä saha, ja palkanneensa ammattilaisen hoitamaan loppuun suunnitelma B.

• Kumma juttu, että Audrey ei koskaan tule tästä eteenpäin mainitsemaan sahaan liittyvistä asioista yhtään mitään, kenellekään.
• Kertauksen vuoksi: Ben haluaa Packardin sahan tontin Ghostwood-rakennusprojektia varten. Catherine johtaa kyllä sahaa, mutta se ei kuulu enää hänelle, vaan edesmenneen veljensä leskelle, hänen syvästi halveksumalleen Josielle. Benillä ja Catherinella on pitkään jatkunut salasuhde; joko Josie myy sahan Benille, tai kaksikko polttaa sahan pistääkseen vakuutusrahat puoliksi. Tai niin Catherine luulee; kysymys kuuluukin, eikö Josien pitäisi joka tapauksessa saada ko. vakuutusrahat koska saha on hänen nimissään... olenko missannut jotain? Vai onko kaksikon suunnitelmana pistää Josie päiviltä - sitä ei missään vaiheessa mainita? Leo Johnson on joka tapauksessa palkattu tuhopolttaja - joka erään tulkinnan mukaan vahvistaa hänen asemaansa Lauran murhan pääepäiltynä. Tuli kulkee hänen kanssaan, ja sitä rataa.

* Jerryn puheen aikana Leland alkaa tanssia ja itkeä hysteerisesti islantilaisten sijoittajien suureksi huviksi. Ben käskee Catherinea tanssimaan Lelandin kanssa, ja käskee Jerryä hankkiutumaan Lelandista lopullisesti eroon.

• Benin ja Catherinen tulisi olla Benin toimistossa, todennäköisesti harrastamassa seksiä, eikä juhlasalissa.

* Maddy hiipii Lauran huoneeseen. Hän soittaa Donnalle ja kertoo löytäneensä salaperäisen kasettinauhan.

* Ben astuu toimistoonsa ja sytyttää valot. Josie tosiaan istuu hänen pöytänsä ääressä.

• Kuten tuossa jo aikaisemmin huomautin pariinkin otteeseen, onko tämä jakso kirjoitettu siten, että loppukohtausten välissä on pidetty pidempi tauko? Ben meni jo paljon aikaisemmin toimistoonsa, ja jäi sinne yhdessä Catherinen kanssa. Josie näytettiin ennen sitä polttelemassa tupakkaa Benin pöydän ääressä. Tässä on turha edes yrittää vetää mitään surrealistisia johtopäätöksiä; koska Twin Peaksin kahden ensimmäisen tuotantokauden tarinankerronta on hyvinkin lineaarista, ja tätä jaksoa ei ole ohjannut David Lynch, voitaneen tulla johtopäätökseen, että vähintäänkin leikkaus on täysin hanurista.

* Josie kertoo löytäneensä Catherinen salaisen tilikirjan juuri sieltä, missä Ben sanoi sen olevan, ja Ben ilmoittaa suunnitelman tulevan täytäntöön seuraavana iltana.

• Josien rooli mafiakuviossa syvenee. Se onkin Catherine, ketä on kusetettu oikein olan takaa.

* Samaan aikaan kun Shelly rentoutuu yksin kotonaan, Leo ajaa kotipihaan ja kaivaa rekastaan kaksi kanisteria bensaa. Hank hyökkää varjoista Leon kimppuun, pieksee tämän ja muistuttaa tätä, että "myymälänhoito" ei ole sama asia kuin oman bisneksen perustaminen.

• Tässä nyt vielä on toistaiseksi kokonaiskuvan kannalta järkeä. Hank ja Leo olivat selkeästi ennen Hankin linnareissua rikoskumppaneita, mutta Leo lähti Hankin istuessa ja miettiessä omille teilleen.

* Leo kävelee sisään likaisena ja piestynä, tönäisee Shellyn maahan ja käskee tätä hakemaan hänelle oluen. Shelly kaivaa aseensa ja ampuu Leon pilkasta välittämättä. Leo ampaisee haavoittuneena ovesta ulos.

• Selkeästikään Bobbyn sensuellit "ampumatunnit" eivät olleet kovin kattavia, koska Leossa ei tulevaisuudessa näy jälkeäkään ko. ampumahaavasta - tai sitten Shelly ei osunut, vaan säikäytti Leon (ei todennäköistä), tai sitten jakson käsikirjoitus jälleen kerran kusee.

* Cooper kävelee hotellihuoneeseensa ärtyneenä ympärillään edelleen kuuluvasta metelistä, ja huomaa huoneen oven olevan auki. Hän vetää aseensa ja astuu sisään, löytäen Audrey Hornen alastomana sängystään. Audrey pyytää Cooperilta kyynelsilmin, että saisi jäädä.

• Jakso palasi alkuun. Islantilaiset metelöivät, ja Audrey haluaa Cooperia. Näin huonosti leikatun ja käsikirjoitetun, mutta sinänsä mielenkiintoisen jakson jälkeen on hyvä jatkaa. Varsinkin kun tietää, että tästä sivujuonesta ei ikinä seuraa mitään.